LESLIE-SUKU SKOTLANNISSA JA VIROSSA

Lesliet Skotlannissa

I. Bartolomew, Normannien maihinnousun jälkeen vuonna 1066 Anglo-Saxin prinssi Edgar Aetheling saapui vuonna 1067 äitinsä, unkarilaisen prinsessan, ja kahden sisarensa kanssa Skotlantiin. Skotlannin kuningas Malcom III Canmore otti heidät vastaan ja Malcom III avioitui Edgarin sisaren, Margareten, kanssa. Myöhemmin Margaret julistettiin Skotlannin kristityn kirkon pyhimykseksi.
Edgarin seurueeseen kuului unkarilainen aatelismies Bartolof the Flemming = flaamilainen. Hänestä käytetään myös nimitystä Bartolomew. Hänestä tuli kuningatar Margareten kamaripalvelija. Hän oli kykenevä ja fyysisesti väkevä mies. Kuningas Malcom III mieltyi häneen ja nimitti hänet Edinburghin linnan komentajaksi. Bartolomew avioitui vuonna 1070 Dunfermlinen [1.] linnassa kuninkaan sisaren Beatrixin kanssa ja heistä sai alkunsa Leslie-klaani.

Bartolomew oli syntynyt n. 1039 ja kuollut 1121.[2.]

Kuningas Malcom III lahjoitti Bartolomewille maita seuraavilta alueilta: Fife, Angus, the Mearns ja Aberdeenin kreivikunta. Lahjoitusmaat ja ensimmäinen pysyvä asuinpaikka olivat Gariochissa, Leslien seurakunnassa, lähellä Aberdeenia. Suku sai nimensä asuinpaikan mukaan. Sinne rakennettiin myös Leslien linna.

Nimen alkuperä: paikan nimi, Aberdeenin kreivikunta

Klaanin tunnuslause: on "Grip Fast!". Se tarkoittaa ”Tartu kiinni!”. Tarina kertoo huudahduksen synnystä. Bartolomew oli viemässä hevosellaan kuningatar Margaretea joen yli. Silloin kuningatar oli putoamaisillaan hevosen selästä ja Bartolomew huusi: ”Pidä kiinni!” Kuningatar otti kiinni hänen vyönsoljistaan ja sanoi: ”Pysyvätkö soljet kiinni?” Joen ylittäminen onnistui. Tästä tapahtumasta tuli suvun tunnuslauseeksi ”Grip Fast” ja vyönsoljet on kuvattu suvun kilvessä.[3.]

II. Malcolm, Kuningas David I (1124–1153) löi Bartolomewin pojan Malcolmin ritariksi ja vahvisti hänelle Leslien maat kuninkaallisella erioikeudella. Ne olivat vanhimmat henkilökohtaiset erioikeudet Aberdeenin kreivikunnassa. Hänet määrättiin kuninkaallisen Inverurien linnan komentajaksi ja monet hänen jälkeläisistään säilyttivät tämän aseman. Malcom kuoli n. 1166.[4.]

Erään tutkimuksen mukaan Bartolomewin ja Malcolmin välissä olisi ollut toinen Bartolomew tai Malcolm, mutta tällä hetkellä asiaa on enää vaikea saada selville.

III. Norman. Malcolmin poika Norman kuoli n. 1248. Hän oli naimisissa Stewartin, Lornin lordin, tyttären kanssa.

IV. Norino. Norino oli naimisissa Teasesin perijättären Blairin kanssa. Erään tulkinnan mukaan Norino kuoli ilman perillistä ja häntä seurasi hänen veljensä Leonard, joka oli naimisissa Catharine Muirin kanssa, joka oli Tacesin perijätär Fifen kreivikunnassa. Joka tapauksessa seuraava perijä oli Norman.

V. Sir Norman of Leslie. Sir Norman oli naimissa Elisabet Leithin, Edengarichin perijättären kanssa. Norman käytti ensimmäisenä sukunimeä Leslie. Sir Norman of Leslie sai kuningas Alexander III:ta Fythkillin maat Fifen kreivikunnassa n.1283. Hän oli Aberdeenin kreivikunnan sheriffi. Hän oli eräs Skotlannin mahtimiehistä, jonka kuningas Robert I kutsui parlamentin jäseneksi vuonna 1314. Norman kuoli ennen v. 1320.[5.]

VI. Sir Andrew of Leslie, Leslien 6. lordi avioitui 1313 Mary Abernethyn, Alexander Abernethyn tyttären kanssa. Sir Andrew oli yksi Skotlannin paroneista, jotka allekirjoittivat vuonna 1320 Arbroathin julistuksen, kutsun vapauteen, joka oli samankaltainen kuin Amerikan itsenäisyysjulistus. Sir Andrew kuoli n. 1323.

Sir Andrew of Leslien pojista suku haarautui neljään eri haaraan.

VII. Sir Andrew Leslie kuoli n.1353. Tämä alkuperäinen haara sammui David Lesliehen, joka murhattiin vuonna 1438.

VII. Norman Leslie toimi paavin luona lähettiläänä. Hän avioitui Margaret Lambertonin kanssa. Norman Leslie kuoli ennen 11.2.1366.

VII. Walter Leslie, (k. 27.2.1381-2) avioitui Euphemian, Rossin kreivittären kanssa. Leslien tämän haaran jälkeläisiä kutsuttiin Rossin jaarleiksi, mutta myös tämä haara sammui 1476.[6.]

VII. John Leslien (s. n. 1319 ja k. 24.10.1396) jälkeläisistä tuli Rothen jaarleja ja suku jatkuu edelleen. Ian 21. Rothen jaarli on tällä hetkellä Leslie-klaanin päämies ja hän omistaa sukulinnan.

VII. George Leslie (k. n. 1351) oli neljännen haaran kantaisä. Hän avioitui Elizabeth Keithin kanssa, joka oli Inverugien paronin tytär.[7.] George Leslie oli Balquhain ensimmäinen paroni. Balquhain-haara on suurin ja eniten levinnyt eri puolelle Eurooppaa ja Amerikan Yhdysvaltoja.
(http://www.stirnet.com/HTML/genie/british/II/leslie01.htm)

Leslie-suku Virossa ja heidän jälkeläisiään Virossa ja Suomessa

Ensimmäinen Skotlannista Viroon tullut esi-isä oli Jürgen/George Leslie. Hän oli syntynyt Aberdeenissa, Skotlannissa ja oli porvarina Tartossa vuonna 1624. Hän sai Ruotsin kuningas Kustaa II Adolfilta eliniäkseen Sakan kartanon läheltä Narvaa vuonna 1626. Norrköpingin päätöksen nojalla muutettiin Sakan kartanon omistus 25.11.1629 läänitykseksi ja perinnölliseksi lahjoitusmaaksi.

Jürgen Leslie sai kauppiaana porvarioikeudet Narvaan 23.2.1627. Vuonna 1640 hän omisti yhden 23 yksityisestä kivitalosta Narvassa. Hänestä tuli raatimies vuonna 1646.[8.] Jürgen Leslie haudattiin Narvassa 4.6.1651.

Vuonna 1626/7 avioitui Jürgen Leslie Narvassa asuvan kauppiaan Hans Watsonin tyttären kanssa. Lapsista tunnetaan tyttäret Catharina ja Anna, jotka avioituivat narvalaisten porvarien kanssa.

Tytär Elisabet Leslie avioitui 1. kerran ruotsalaisen upseerin Lars Ståhlklingan kanssa. Lars Ståhlklingan sukunimi oli alkuaan Andersson, mutta hänet aateloitiin nimellä Ståhlklinga 4.12.1648 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1649 numerolla 441. Hän sai omistukseensa Briskovahofin Inkerinmaalta ja sen lisäksi 31.3.1650 säterivapauden Sirkjärven kylään Säkkijärven pitäjässä. Lars Ståhlklinga kuoli n. 1650.

Vuonna 1651 Elisabet Leslie avioitui everstiluutnantti Hans Wagnerin kanssa. Hans Wagner oli syntynyt Saksassa ja tullut kolmekymmenvuotisen sodan aikana eversti Bernhard von Gerttenin aloitteesta Suomeen. Hän oli luutnantti Viipurin läänin jalkaväkirykmentissä 1647, kapteeni 1656, linnanpäällikkö Tallinnassa 1659, majuri Viipurin rakuunoissa 14.8.1664, everstiluutnantti 20.7.1668. Hans Wagner aateloitiin 3.9.1664 ja introdusoitiin Ruotsin ritarihuoneeseen vuonna 1668 numerolla 764. Sirkjärven kylä tuli Hans Wagnerin omistukseen hänen avioiduttuaan Elisabet Leslien kanssa.

Elisabet Leslien lähin perijä oli hänen veljensä, ratsumestari Alexander Leslien tytär, Marie Elisabet Leslie.[9.]

Alexander Lesliestä tiedetään, että hän oli ratsumestari ja hän omisti Sakan kartanon isänsä Jürgen Leslien kuoleman jälkeen. Alexander Leslie oli avioliitossa Margareta Maydellin kanssa. Margareta Maydell oli ratsumestari Tönnis Maydellin ja Elisabet Dorothea von Treydenin tytär. Alexander Leslie oli kuollut vuonna 1685, koska hänen poikansa kapteeniluutnantti Alexander Wilhelm Leslie omisti Sakan kartanon.

Alexander Leslien tytär Marie Elisabet Leslie avioitui kapteeni Gustaf Fredrik Wassmanin kanssa. Gustaf Fredrik Wassman ja hänen veljensä Ture Eriksson Wassman aateloitiin Ruotsissa 6.2.1683. Sukua ei introdusoitu Ruotsin ritarihuoneeseen. Mutta kun Virossa ryhdyttiin luetteloimaan aatelissukuja Viron ritarihuoneeseen, Wassman-suku introdusoitiin numerolla 133 12.6.1746.[10.]

Gustaf Fredrik Wassman oli luutnantti vuonna 1674. Hän palveli kapteeni Johan Creuzin rakuunakomppaniassa. Perhe asui Jääsken pitäjässä Suomessa. Gustaf Fredrik Wassman erosi virastaan 21.3.1699 ja kuoli Porvoossa 11.8.1701.[11.]

Marie Elisabet Leslie palasi Viroon Sakan kartanoon, jossa oli vielä Leslie-suvun jäseniä. Hän kuoli Sakan kartanossa 2.9.1743.

Marie Elisabet Lesliellä ja Gustaf Fredrik Wassmanilla oli ainakin lapset Carl, Maria, Sophia Eleonora, Anna Helena ja Erik Gustaf.

Erik Gustaf Wassman oli kapteeni. Hän tuli armeijan palvelukseen vuonna 1707. Hän osallistui Pultavan taisteluun 28. tammikuuta 1709 ja haavoittui siellä. Hänet vangittiin 1. heinäkuuta 1709 Dnjeperssä ja hän oli vankeudessa 18. maaliskuuta 1722 saakka (13 vuotta). Hän toimi vänrikkinä henkivartiokaartissa. Erik Gustaf Wassman erosi armeijan palveluksesta 7. lokakuuta 1727 ja asui sen jälkeen Virossa.[12.]

Sophia Eleonora Wassman kuoli Sakan kartanossa 2.7.1745. Hän oli 1. avioliitossa ratsumestari Moriz Johann von Brandtin kanssa, joka kuoli Sakan kartanossa 27.6.1738. 2. avioliiton Sophia Eleonora Wassman solmi 21.6.1744 kapteeni Christoph Ernst von Pfeilizerin gen. Frank kanssa.[13.]

Anna Helena Wassman oli lapsena tullut Virojoelle ratsumestari Hagenin vaimon Elisabet Maydellin mukana. Hän oli Anna Helenan äidinäidin Margareta Maydellin sisar. Ratsumestari ja rouva Hagen pitivät Annaa lapsen asemassa ja pitivät myös Anna Helenan ja Johan Halfbiörnin häät kotonaan Virojoella Ravijoen kylässä n. 1700. [14.] Johan Halfbiörn oli kersantti ja ratsutilallinen, joka omisti Alapihlajan kartanon Virolahdella. Anna Helena Wassman kuoli Virolahdella 24.10.1736.

Anna Helena Wassmanin ja Johan Halfbiörnin tytär Brita Halfbiörn avioitui suutari Matti Polackin kanssa Ristiinassa 12.6.1739.

Anna Helena Wassmanin kautta polveudun Skotlannin Leslie-suvusta ja siten myös skottilaisia sukuja tulee sukujuuriini.

LÄHDEVIITTEET

[1.]	Tieto saatu Leslie-klaanin sukututkijalta.
[2.]	Tieto saatu kenraali Alexander Leslie of Auchintoulin sukuselvityksestä.
[3.]	(http://www.impressions.uk.com/clans/clan_56.shtml
[4.]	Tieto saatu kenraali Alexander Leslie of Auchintoulin sukuselvityksestä.
[5.]	Charles Leslie: Pedigree of the Family of Leslie of Balquhain
[6.]	Leslie-klaanilta saatu Leslie-suvun sukupuu
[7.]	Charles Leslie: Pedigree of the Family of Leslie of Balquhain
[8.]	Beiträge zur Baltischen Geschichte, Band 1, Walter v. Hueck: Die Herkunft der ritteschaftlicher Geschlechter in Wierland zu schwedischer Zeit.
[9.]	Jully Ramsay: Frälsesläkter i Finland intill Stora ofreden. Helsingfors 1909.
[10.]	Genealogisches Handbuch der Baltichen Ritterschaften: Estland II
[11.]	Virasta eroamistieto ja kuolinaika saatu Ole Wassmannilta Kööpenhaminasta.
[12.]	Tiedot saatu Ole Wassmannilta Kööpenhaminasta.
[13.]	Genealogisches Handbuch der Baltichen Ritterschaften: Estland II
[14.]	Annikki Tompuri: Alapihlajan aatelisista ja muistakin kylän asukkaista