TENHUSTEN SUKUATenhusten suvun alkusukupolvien tutkiminen on hankalaa ennen kirkonkirjatietoja. Minulla on ollut käytettävissäni maanviljelijä Juho Pöksyläisen tekemä tutkimus 1900-luvun alkupuolelta ja siihen liittyvä helsinkiläisen professorin (nimi ei käy ilmi kirjeestä) vastaus Pöksyläiselle, Kiuruveden, Sulkavan Haaran talon Tenhusten suvun sukutilakunniakirjatiedot, Aapeli Lappalaisen tutkimukset ja Toivo Pietikäisen kirja ”Kiuruveden pitäjän asuttaminen Savonlinnan läänin voudintilien valossa 1540 – 1635”.Olen kevättalvella 2007 käynyt läpi 15 eri vuoden Iisalmen henkikirjat (1672 – 1724) ja saanut selville 1691 syntyneen Erik Tenhusen isän nimen. Hän oli myös Erik Tenhunen. Tämä sama tieto löytyy Haaran talon sukutilakunniakirjasta. Mutta näyttää siltä, että kun Erik Paavonpoika Tenhunen kuoli n. 1698, hänen leskensä avioitui Tahvo Jauhiaisen kanssa. Tahvo Jauhiainen vaimoineen asui Haaran talossa vuoteen 1722, mutta vuodesta 1712 Erik Tenhunen vaimoineen on myös mukana henkikirjoissa. Tenhusten suku on eräs Kiuruveden/Pielaveden alueelle ensimmäisinä tulleista suvuista. Tenhusten suvun levinneisyydestä ja Pohjois-Savon asuttamisesta kertoo maanviljelijä Juho Pöksyläisen saama kirje helsinkiläiseltä professorilta:
"Olen koettanut pohtia sitä seikkaa, mistä Tenhus-suku on Kiuruvedelle tullut. Professori Gebhardin mukaan esiintyi suku v. 1571 seuraavissa osissa Savonlinnan lääniä:
Samoihin aikoihin mainitsee K. J. Jalkanen teoksessaan ”Pohjois-Hämeen asutus ja olot vuoteen 1620”, että Tenhus-sukua esiintyi seuraavissa paikoissa ja seuraavina aikoina:
Rissanen Iisalmen entisen pitäjän historiassaan sanoo, että hämäläisten eräalueina olivat läntisten vesistöjen varret ympäristöineen. He ulottivat retkensä Pielavedelle, Kiuruvedelle ja Iisalmeenkin käyttäen Rautalammin reittiä.
Numerot Gebhardin teoksessa osoittavat, että muutto on ollut yleinen kaikissa osissa lääniä sekä että kaikista osista lääniä on lähtenyt asukkaita sekä Hämeeseen päin että Oulun järven tienoille. Niinpä Juvallakin on ollut tämä muutto yleisin niissä osissa lääniä, jotka ovat lähinnä Tavisalmea. Yleensä näyttää olleen niin, että Savon puolen asukkaiden mieli paloi hämäläisten erämaille. Niinpä pari Jämsän talonpoikaa Niilo Kärkkäinen ja Pietari Pietarinpoika olivat olleet kuninkaalle valittamassa, että savolaiset pilaavat heidän kalavetensä.
V. 1542 julkaisi kuningas Kustaa Vaasa, että kaikki asumattomat metsämaat tulivat Ruotsin ja Suomen kruunun omiksi. Tästä tapauksesta voimme katsoa erämaiden asutuksen alkaneeksi. V. 1551 Kustaa Finken kehotuksesta alkoi varsinainen savolaisten muutto Hämeen takamaille. Tämä ei ollut tietenkään hämäläisten mieleen.
Jämsäläisillä varsinkin näyttää olleen vanhaa kaunaa tulokkaita kohtaan. Niinpä erään tiedon mukaan pari talonpoikaa Olli Tiainen Pyhäjärveltä ja Pietari Rautiainen kävivät kuninkaalle valittamassa jämsäläisten käytöstä, koska nämä olivat tehneet hävitysretkiä heidän alueilleen.
Näyttää kuitenkin siltä kuin hämäläisten retkeilyt savolaisten alueille olisivat olleet enemmän eräretken ja heimoselvittelyjen luontoisia. Hämäläiset luonnostaan eivät olleet uudisasukkaita, eivät ainakaan siinä mielessä kuin savolaiset.
Kun ottaa huomioon, että Tenhus-suku esiintyi niin aikaisin kuin v. 1586 Pääjärvellä, joka on Karstulassa, on todennäköistä, että Kiuruveden Tenhuset olisivat muuttaneet ensimmäiseksi Kiuruveden asumasijoilleen täältä käsin.
Mielenkiintoisena seikkana tulkoon mainituksi, että Nordman teoksessaan ”Finnarna i Mellersta Sverige” mainitsee, että Kinsjö Dalbyn pohjoispuolella on Antti Tenhusen rakentama, joka oli kotoisin Rautalammilta. (Kirjeestä puuttuu sana, minkä Antti Tenhunen on rakentanut.) Näyttää siis siltä kuin Tenhuset olisivat olleet erittäin menevää sorttia, eivätkä säikähtäneet pitempiäkään muuttomatkoja etsiessään uusia asuma-alueita.
Tämä suomalaisten Ruotsiin muuttohan alkoi Kustaa Vaasan aikoina. Rantasalmelle, johon aikoinaan kuului myös osa Kiuruvettä, nimittäin Koivujärvi sekä osa Pielavettä, näyttää osa asukkaista muuttaneen Etelä-Hämeestä, mutta suurimmaksi osaksi se on saanut asukkaansa Savosta. Rantasalmi muodostettiin omaksi pitäjäksi jo v. 1561 ja seuraavalla vuosisadalla siitä muodostettiin jo useita eri pitäjiä. Nykyään niiden luku on parisenkymmentä.
Eräästä maanjakokirjasta vuodelta 1745 olen saanut mielenkiintoisen tiedon siitä maa-alueesta, jonka Lauri Tenhunen Rytkyltä sanottuun aikaan omisti. Tämän alueen rajat on määrätty sen aikaisten paikannimien mukaan. Itärajan näyttää olleen Rytkynjärven ranta ja länsirajana Löytämöjärvi, jotta on siinä ollut aluetta kerrakseen.
Varmuudella olen saanut myös ensimmäisen tiedon Lauri Tenhusesta Sulkavalta jo vuodelta 1561, siis 10 vuotta aikaisemmin, mitä Teidän luettelossanne on. Muistiinpanoistani on kuitenkin hävinnyt lähde, mistä tuon tiedon olen löytänyt. Tavisalmen ensimmäinen maakirja on kuitenkin sanotulta vuodelta.
Prof. Gebhardin kanta sukunimistä on, että ne ehkä alkuaan ovat pakanuuden aikaisia. Hän on sitä mieltä, että suomalaisilla ennen kuin heidät kastettiin, oli ainoastaan yksi nimi, jonka mukaan heidän tilansakin nimitettiin. Kun papit sitten kasteessa antoivat heille uuden nimen, niin entiset nimet jäivät talojen ja sukujen nimiksi. Tällaisia alkuperäisiä nimiä hän arvelee mm. olevan Tenho / Tenhonen / Tenhunen/.
Asiakirjatietoihin nojautuen tässä sukututkimuksessa tuskin pääsee pitemmälle kuin mihin Te olette päässeet tutkimuksissanne. Sillä ainoa keino on nojautua tosiasioihin ja päätelmiin. Minä puolestani uskaltaisin olla lukemani perusteella sitä mieltä, että Tenhus-suvun alkukoti on siellä Sisä-Savossa. Sitä otaksumaa mielestäni tukee se seikka, että siellä on niin aikaisin kuin v. 1571 niinkin runsas edustajisto. Ehkä jo aikaisin täältä on tapahtunut muuttoja hämäläisten alueille, josta sitten muutot Kiuruvedellekin ovat tapahtuneet.” Kun Klemetti Henrikinpoika Krook, Klemetti-kirjuri, tuli Savonlinnan linnanvoudiksi 1542, Pohjois-Savossa tavatut uudisasukkaat liitettiin verotuksellisesti siihen neljänneskuntaan ja siihen kymmenkuntaan, missä varsinainen kantatila sijaitsi. Nyt perustettiin uusia arviokuntia, jotka määrättiin kuulumaan itsenäisinä lähinnä siihen kymmenkuntaan, jossa kantatalo sijaitsi tai uusittaessa rintamaan hallintopitäjän kymmenkuntajakoa, johonkin parhaiten sopivaan kymmenkuntaan. Näin muodostettiin ns. arviokuntia. [2.] Lars Tenhunen ja Hen Kolemainen muodostivat arviokunnan, joka monien siirtojen jälkeen merkitään Savilahden toiseen kymmenkuntaan vuonna 1555 kolmen veromarkan suuruisena. Sitä ennen se oli kuulunut Savilahden kolmanteen kymmenkuntaan parina edellisenä vuonna. Vuonna 1557 se on merkitty kuuluvaksi Pielaveden kylään, mutta vuoden 1625 myllytulliluettelon mukaan ainakin Tenhusia asui Sulkavanjärven kylässä. [3.] Arviokunta nro 1770. Gustaa Finken anekki: Rytkön päivä randa, Kendele Jerffwen randa, Rytki kannas. Clemetti kirjurin anekki: Selkä Jerfven Taiffwall, Saarisen Taiffwall, Saffi Jef:n sivu, I Kotalamminpää, Aiito Jerffwn ranta, Maiiwa salo, Orawinmäki, Lehtisari ja Kumbusari. Hidrich Pååhlson Kolemaisen ja Laur Tenhuisen arviokunta muodostui myös kahdesta anekista, joista toisen, Finken antaman, omisti Lauri Tenhuinen ja Kolehmaiset. He olivat saaneet anekkinsa jo Clemetti kirjurin kädestä. Nämä tilukset sijaitsevat suurelta osin Pielaveden puolella, mutta Rytkyn ympärillä olevat tilukset kuuluivat Kiuruveden tulevan pitäjän alueeseen. [4.] Aapeli Lappalaiselta saamieni tietojen perusteella Lau(ri) Lau(rinp) Tenhoinen 1547 – 1553, yhtiömies, asuinpaikka, Juva Joroinen ja Hen (Henrik) Poelson Kolemainen 1554 -, verotuspaikka 1547 – 53 Juva Joroinen I/II. Käytetyt lähteet 1547 – 62: Valtionarkiston asiakirjat: 6144:57 v. 6147:64, 6151:100 v. 6155:118, 6159:59, 6170:75, 6182:81, 6194:43 v. 6201:35 v. 6214:7 v. 6255:3, 48. 6303:26 v. 6331:81, 59, 6333:40. SAY, Juva I, 153, No 621/738. V 1664 jakokunta No 514, maita Vaaraslahden, Niemisjärven, Tommonmäen ja Sulkavan kylissä. Isonjaon jakokunta: Vaaraslahti 4/15 – 16. Niemisjärvi (Pielavesi) 1/1 – 6. Tommonmäki 1 - 2/1 – 8, Sulkava 5/15 – 19. Kolehmainen ja Tenhunen jakoivat sitten talonsa siten, että Kolehmainen sai eteläpuoleisen osan, eli suunnilleen nykyisen Kolemalan jakokunnan alueen. Tenhusen maat jäivät pohjoispuolelle, Haaran seutuvilta aina Kalliokylän Löytänän järveen saakka. Haarasta on sitten Tenhusten suku levinnyt laajalle Kiuruvedelle ja muuallekin lähikuntiin ja nykyisin jo kauemmaksikin. Lauri Tenhunen on asunut jossakin nykyisen Haaran talon tienoilla No 15 – 16, (No 15 Vasari Eerikkälä, No 16 Vasari Tenhula) Sulkavan kylässä. [5.] Vuoden 1571 hopeaveron kantoluettelossa Lars Tenhusen omaisuus on 17 mk 4 äyriä. [6.] Vuodet 1570 - 1579 Tenhusen/Kolehmaisen arviokunta on 6 veromarkan suuruinen. Tenhusella on 1570 – 1571 kaksi ja 1573 – 1578 yksi jousen jännittämiseen pystyvä mies. [7.] Vuonna 1580 Kolemaisen/Tenhusen arviokunta oli vielä vankalla pohjalla. Sen koko oli 6 vmk ja jousia samaten 6 kpl. Mutta sitten näyttää siltä, että Lars Tenhusen taloudellinen asema heikkenee. Vuoden 1587 veronkantoluettelossa Lars Tenhusella on vain yksi jousi ja hän on mukana arviokunnassa kirvesmiesosakkaana. Arviokuntaan on tullut mukaan Ped Persson Rytkönen, jolla myös on yksi jousi. [8.] Lars Tenhunen esiintyy osakkaana vuoteen 1599 saakka. Koko arviokunta on 6 veromarkan suuruinen, mutta Lauri Tenhunen pystyy maksamaan vain yhden veromarkan. Yksi veromarkka on edelleen autiona ja se kuului Tenhuselle, joka köyhyyden vuoksi ei ole pystynyt suorittamaan siitä veroa. [9.] Vuoden 1600 apuveroluettelossa tulee Lauri Tenhusen tilalle Olof Tenhunen. Tenhusen tila näyttää olleen autiona. Seuraavan kerran Tenhunen-sukunimi mainitaan 1612 ja silloin mainitaan And Tenhunen, joka on ½ manttaalin omistaja. And Tenhusen arviokunnasta on vielä 2 manttaalia autiona. Vuonna 1620 And Tenhunen omistaa yhden manttaalin arviokunnan, jossa kotieläimiäkin on pari lehmää, hevonen ja pientä karjaa. Kylvöalaa näyttää olleen melkoisesti, kokonaista 2 spannia oli tehty toukoa. Tenhusen arviokunta on ollut välillä Pielaveden kirjoissa, mutta vuoden 1625 Myllytulliluettelon mukaan talo sijaitsi Sulkavanjärven kylässä, joten kuuluminen Kiuruveden tuon aikaiseen pitäjään varmistuu. Tenhusen yhtiömiehinä pitkään mainittu Kolehmaisen suku on Myllytulliluettelon mukaan asunut Pielaveteen kuuluvassa Kolemalan kylässä. [10.] Vuoden 1625 Myllytulliluettelon mukaan Antti Tenhusen taloudessa asui kaksi täysi-ikäistä henkilöä. Myllytulliveron joutuivat maksamaan kaikki 15 vuotta täyttäneet, niin miehet kuin naisetkin. Sen sijaan vuoden 1635 Myllytulliluettelon mukaan Tenhusten perintötalon omistaja oli Anders Thomasson Tenhuinen. Hänen lisäkseen talossa asui hänen vaimonsa ja poikansa Mats. [11.] Johan Habermannin maantarkastusluettelossa, jota aloitettiin koota 1622 Antti Tenhusen veroluku on 1½, maininta peltoa ja vero 2 tynnöriä. [12.] Koska 1570-luvulla jousiluku vähenee ja Lauri Tenhusen arviokunnan taloudellinen tilanne heikkenee, voi syynä olla se, että Lauri tulee vanhaksi tai ehkä kuoleekin ja todennäköisesti hänen poikiaan tulee tilalle. Laurin poikia ovat luultavasti ainakin Olof Tenhunen ja Thomas Tenhunen. Vuodesta 1612 veroluetteloissa esiintyvä And Thomasson Tenhunen on jo kolmatta sukupolvea, Tuomas Tenhusen poika. Sen jälkeen tulee Matti Antinpoika Tenhunen, joka on syntynyt ehkä 1600-luvun alkupuolella. Vuonna 1625 hän ei ollut vielä 15-vuotias, mutta vuoden 1635 Myllytulliluetteloon hänet otettiin mukaan täysikasvuisena. Matti Antinpoika Tenhunen on ollut isäntänä Haaran sukutilakunniakirjan mukaan 1644 – 1657 ja Juho Pöksyläisen selvityksen mukaan esiintyy verokirjoissa vuosina 1635 – 1654. Haaran talon isäntänä vuosina 1657 – 1682 on Paavo Matinpoika Tenhunen. Hänet mainitaan Sulkavalla Savon maanjakokirjassa 1663 - 1664. Oli verotila 1¼. Tilaan kuului Rytkön päiväranta, Lautajärven ranta, Kantelejärven ranta, Rythki Kangas, Selkäjärven taival, Saarisen taival, asunto, Savijärven sivu, Kotalammin pää, Aitojärven ranta nro 214 asunto, Maivasalo, Oravimäki, asunto, Lehtosari, kasvuton, Kumpusaari, ei myöskään kasva mitään, kelpaamaton, Niemisjärvi, asunto.[13.] Iisalmen vuoden 1677 henkikirjassa mainitaan Antti Matinpoika Tenhunen. Hän on todennäköisesti sama Antti Tenhunen, joka avioitui Pekka Ollinpoika Kärkkäisen lesken Kaarin Mikontytär Mikottaren kanssa. Antti Tenhusen poika Erkki Antinpoika Tenhunen oli naimisissa Pekka Ollintytär Kärkkäisen tyttären kanssa.[14.] Myös Olavi Matinpoika Tenhunen mainitaan Iisalmen henkikirjoissa Sulkavalla 1672 – 88. Seuraava Haaran talon isäntä oli Erik Paavonpoika Tenhunen. Hän oli Haaran talon isäntänä 1682 – 1698. Kun Erik Tenhunen kuolee, hänen leskensä avioituu Tahvo Jauhiaisen kanssa. Tahvo Jauhiainen esiintyy Iisalmen henkikirjoissa Sulkavalla vuodesta 1701. Vuoden 1722 henkikirjassa Tahvo Jauhiaisen alla on maininta poikapuoli Erik Tenhunen ja vaimo sekä vuoden 1724 henkikirjassa Erik Tenhusen ja vaimon alla velipuoli Tuomas Jauhiainen. Seuraava Haaran talon isäntä oli Erik Erikinpoika Tenhunen syntyi n. 1691 Pielavedellä ja kuoli 9.10.1772 Pielavedellä, Sulkava nro 5 ja hänen vaimonsa Anna Jauhiainen syntyi n. 1693 ja kuoli n. 1755 Pielavedellä. He esiintyvät jo kirkonkirjoissa. Rytkyllä asuneen Lauri Tenhusen taustaa olen yrittänyt tutkia henkikirjojen avulla. Vuodesta 1688 lähtien Sulkavalla on kaksi ruokakuntaa, joissa asuu Tenhusia. Toisessa asuvat Paavo Matinpoika Tenhusen vaimo, poika Erik ja vaimo sekä veli Olavin vaimo. Toisessa ruokakunnassa asuivat Matti Tenhunen ja vaimo, veli Lauri Tenhunen ja veli Heikki Tenhunen ja vaimo. En ole pystynyt löytämään heidän isänsä nimeä, mutta oletan, että heidän isänsä oli Matti Antinpoika Tenhusen poika. Veljeksistä Matti Tenhunen muutti Iisalmen Pörsänmäkeen vuonna 1697. Siellä hänen jälkeläisiään on asunut siitä lähtien. Lauri Tenhunen muutti Rytkylle vuonna 1711 ja Heikki Tenhunen esiintyy Sulkavan henkikirjoissa vuoteen 1712 saakka. Kun vuonna 2006 tuli Internetissä olevan digiarkiston http://www.digiarkisto.org/sshy/index.htm avulla mahdolliseksi tutkia Iisalmen, Pielaveden ja Kiuruveden kirkonkirjoja, olen kerännyt Erik Erikinpoika Tenhusen (1691 – 1772) ja Anna Jauhiaisen (1693 – 1755), Rytkyn Lauri Tenhusen ja Elin Lappalaisen (1679 – 1739) sekä Pörsänmäkeen muuttaneen Matti Tenhusen jälkeläisiä. Lisäksi olen saanut jälkeläistietoja Jarmo Paikkalan kirjoista: ”Hyvölänniemen Hyvösiä Sulkavanjärveltä” ja ”Prokuraattorin suku, Antti Tikkasen (1785 – 1858) jälkeläiset” sekä Kirsti Pakulan kirjasta: ”Kiuruveden Sulkavalla asuneen Antti Keräsen (1668/1669 – 1742) jälkeläiset”. Keiteleelle muuttaneen Jafet Fredrikinpoika Tenhusen (1845 – 1890) jälkeläistietoja olen saanut Timo Tenhuselta Keiteleeltä. Ensimmäisen Kiuruveden Sulkavalle 1500-luvulla tulleen Lauri Laurinpoika Tenhusen jälkeläisiä kotisivullani on neljätoista sukupolvea. Tiedot eivät ole mitenkään täydelliset, mutta niistä saa kuvan Tenhusten suvun leviämisestä Pohjois-Savoon ennen kaikkea Kiuruvedelle, Pielavedelle ja Iisalmen Pörsänmäkeen.
LÄHDEVIITTEET
| |||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||||